Kone huollossa

Joo, eli mun kone on ollu jo pitkää huollossa mun veljel ja nyt tulevana sunnuntaina saan sen takaisin. jes... nyt tää on nysä postaus. mut alle kuukaus niin oon lukiolainen. Aloitan sen nettilukion :) mutta palailen sunnuntaina oikeitten kuulumisten kanssa!!

Kun unelmasta tulee totta

Kirjoitin eilen vastaavalle ohjaajalle kirjeen. Kerroin että haluan aloittaa nettilukion. Nukuin yöni huonosti koska pelkäsin että hän tyrmää koko asian. Mutta kaikki meni hyvin. Hänestäkin se on hyvä idea. Mutta kaikki menee voinnin mukaan, ja siitä olen hänen kanssaan samaa mieltä. Teen kaikkeni, kaikkeni että vointi pysyy hyvänä, teen kaikkeni että osastolle en joudu, koska silloin se mun unelma siirtyy. Sitä en halua.

Olen niin onnellinen. Niin onnellinen ettei sitä kukaan voi käsittää.

Olen parin kuukauden päästä opiskelija.

Gotta Go My Own Way

Huomenna on jännä päivä. Aijon keskustella vastaavan ohjaajan kanssa tästä nettilukiosta. Olen vähän ristiriitaisissa fiiliksissä. Toisaaltaan haluan luottaa ohjaajien kannustukseen ja siihen että kyllä minä voin sen aloittaa, mutta se pikku piru kolkuttelee takaraivossa ja aiheuttaa pelkoa että jos se kielletään minulta. Se olisi isku palleaan. Minun suunnitelmaa ei jyrätä, en suostu siihen. Minulle sanottiin että he eivät puutu mun syömisiin, ja siitä olen varma että en anna heidän puuttua edes mun opiskelukuvioihin. En todellakaan.

Olen hokenut ohjaajille et miten se vaikuttais myönteisesti minun psyykkiseen vointiin. Kehä mikä kiertää päässä on saatava katkeamaan. Ja uskon että tämä lukion suorittaminen tukee minua siinä. Oikeesti. En menetä siinä mitään jos minun mahdollisuuksiin ei luoteta, se ei ole minulta pois. Haluan toteuttaa itseäni. Haluan opiskella. Haluan että pääsen elämässäni eteenpäin. Minulla on niin paljon unelmia ja tavoitteita, etten anna kenenkään jyrätä niitä. On totta että sairaalajaksoja on ollut useita lyhyen ajan sisällä, mutta jos aina takertuu niihin, niin eteenpäin meneminen on mahdotonta. Olen tuonnut myös sitä esille että etenen rauhalliseen tahtiin, en hoppuile, näin saan hyvän alun lukio-opinnoille.

It's so hard to say
But I've gotta do what's best for me

Jos joku ei kestä erilaisuutta nii voi voi

Juttelin pikkuveljeni kanssa Facebookissa ja kerroi vähän vaikeesti että en ole kiinnostunut miehistä, vaan naisista. Kerroin että pelkään vanhempieni reaktiota, niin veljeni sanoi et turhaa hankaloitat omaa elämääsi muiden suhtautumisella.

En, ole hetero.
Kyllä, olen lesbo.

Usko itseesi

Alle kaksi kuukautta niin minulla starttaa nettilukio. Äiti oli/on vähän huolissaan. Kehoitti keskittymään oman itsensä kuntoon saamiseen. Jaksan uskoa vakaasti että opiskelu auttaa minua pitämään pään läjässä. Uskon että se  on keino hallita pahaa oloa. Tiedän että vanhempani ovat huolissaan, äiti ehkä eniten. Mutta ymmärrän kyllä hänen huolen, en minä höntti ole. Kyllä minullakin on pyörähtänyt ajatuksissa ajatus siitä että onnistunko, mutta tiedän että onnistun. Tiedän että pärjään. Ei minun tarvitse saada kymmentä ällää. On totta että edellisestä opiskelusta on vuosia, vuosia ja vuosia, mutta en salli sitä että minut pakotetaan olemaan aloillaan, paikoillaan ja diagnoosin vankina. Ei, sitä en halua.

Olen haaveillut lääkiksestä pikkutytöstä asti. Matkassa se on välillä muuttunut, mutta uskollisena olin lääkikselle. Mutta nytten, nytten olen saanut uusia ulottuvuuksia haaveisiini. Lääkiksen tilalle on tullut puheterapeutiksi opiskelu. Alalla on kova kysyntä, eli töitä tulevaisuudessa olisi. Tiedän haluavani työskennellä lasten parissa. Koulussa tai neuvolassa. Olen Super innoissani tuosta lukiosta, tiedän että pärjään. Miksi en pärjäisi?

On uskottava itseensä, 

siinä koko salaisuus.

Nettilukio

Juttelin tänään ruuan laiton yhteydessä erään ohjaajan kanssa ja kerroi hänelle haavesta opiskella lukiossa, suoriutua siellä hyvin ja sen jälkee lähden tavoittelemaan opiskelupaikka Turun yliopistosta. Mutta puhuimme siitä lukiosta ja kysyin että tukeeko hän minua jos lähden opiskelemaan parin kuukauden päästä. Hän kuulemma tukee. Se tuntuu oikeesti hyvältä, on edes yksi ihminen joka kannustaa, jos ystävääni E:tä ei lasketa mukaan. Pohdin hänelle että miten kerron äidilleni aikeistani opiskelun suhteen. Hän sanoi että voit sanoa että otat sen "harrastuksena". Kerroin että aijon lukea itseni ylioppilaaksi neljässä vuodessa. Aion suorittaa lukion nettilukiona, eli Otavan Opiston nettilukiossa.

Keep on moving, keep climbing
Keep the faith, baby
It's all about, it's all about the climb
Keep the faith, keep your faith, whoa