Kirjoitin eilen vastaavalle ohjaajalle kirjeen. Kerroin että haluan aloittaa nettilukion. Nukuin yöni huonosti koska pelkäsin että hän tyrmää koko asian. Mutta kaikki meni hyvin. Hänestäkin se on hyvä idea. Mutta kaikki menee voinnin mukaan, ja siitä olen hänen kanssaan samaa mieltä. Teen kaikkeni, kaikkeni että vointi pysyy hyvänä, teen kaikkeni että osastolle en joudu, koska silloin se mun unelma siirtyy. Sitä en halua.
Olen niin onnellinen. Niin onnellinen ettei sitä kukaan voi käsittää.
Olen parin kuukauden päästä opiskelija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti